Kaakkois-Suomen Ajokoirakerho Ry

Etusivu
Hallitus ja toimikunnat
Jäsenet kirjoittavat
Jäsenten esittelyjä
Toimintakertomukset
Vuoden ajokoira
Vuoden kettukoira
Vuoden toimija
Tulokset
Mestarit ja valiot
Jäseneksi liittyminen
Kauppapaikka
Kuvagalleria

Jäsenten esittelyt - Jouko Saukkonen

(kirjoitus julkaistu kerhon lehdessä v.2004)

Ylituomari Jouko Saukkonen ja KSAKK:n VUODEN KOIRA, KILVAN KOLMAS Kva Kalliolan Joppe

Jouko Saukkosen itsensä kertomaa:

Kysymys: Mitkä ovat ne kriteerit (tekijät) joiden perusteella valitset itsellesi koiran?

Vastaus: Olen pyrkinyt valitsemaan pentueesta sen pennun, joka pitemmän seurannan perusteella miellyttää eniten. Tämä pätee tietenkin vain omiin kasvatteihin, josta johtuen en ole ostamalla mieleistä koiraa saanutkaan. Mielestäni koiran rakenne on tärkein peruste ja jos sen voi vielä yhdistää kauniin värityksen ja muun ulkomuodon omaavaan pentuun niin hyvä on. Tietenkin myös luonne on tärkeä tekijä koiraa valitessa. Mielestäni ajokoiralla pitäisi olla rauhallinen, mutta tarmokas luonne.

Kysymys: Mikä ominaisuus ajokoiralla on mielestäsi pahin mitä et voisi missään nimessä hyväksyä koirassasi?

Vastaus: Metsästysinnon puute on sellainen ominaisuus, jota en omassa koirassa pitkään katso.

Kysymys: Miten treenaat koiraasi, kuinka usein ja minkälaiset maastot pyrit valitsemaan sekä millaisilla keleillä?

Vastaus: Treenaan koiriani aika tiheästi, mutta pyrin siihen että alkusyksyllä treenit olisivat lyhyitä, mutta siinä en ole aina onnistunut ja koirat ovat menneet niin sanotusti piippuun ja sen palauttaminen vaatisi mielestäni itseltä malttia ja koiralle lepoa. Tässä mielestäni tehdään yleensä suurimmat virheet ja sitten ihmetellään kun koiralla ei jänis kulje, vaikka se elokuun lopulla ajoi valtavan hyvin. Minä asun sellaisella paikalla, jossa ei ole lähellä vilkasliikenteistä tietä, joten voin ajattaa teiden varsilla ja saan siten harjoitusmaastoihin vaikeusastetta, koska kuitenkin osa tiestä on öljysorapäällysteistä. Sellaisella paikalla mikä koira pystyy ajamaan harjoituksissa niin sillä on toiveita menestyä myös kokeissa. Minulla on se etu, että voin löysätä koiran suoraan vaikka tarhasta. Treenaan koiriani kaikenlaisilla keleillä säillä.

Kysymys: Kuvaile koirasi kehitystä aina tähän päivään asti?

Vastaus: Nykyinen koirani Joppe tuli minulle kuusi vuotiaana metsämieheltä Polvijärveltä.Tilanne oli silloin se, että Jopen täysveli Jopi kuoli sydämen läppävikaan, niin sain houkuteltua Leskisen Matin myymään Jopen minulle. Olin nähnyt Jopen neljä vuotiaana kokeissa Punkaharjulla, jossa se ajoi 92,75 AVO1. Jo silloin minä huomasin, kun se ajoi lauantaina 120 min. ja sunnuntaina 108, että tässä on ajokoira. Jopen ajokoeura olisi jäänyt siihen, koska silloinen omistaja ei saanut koiraa kohtuudella kiinni. Jopen tultua minulle oli sille koulutettava kiinniotto aivan perusteellisesti, sen jälkeen se on ollut tavattoman nöyrä koira. Lähdin silloin syyskuussa -99 avoimen luokan kokeisiin ja seuraavana vuonna marraskuussa Joppe tuli käyttövalioksi. Joppe on ollut minulla olo aikana jokaisena vuonna piirinmestaruuskokeissa mukana ja nyt viime syksynä onni oli myötäinen ja päästiin kilpaan asti. Olin Jopilla myös Etelä-lohkon valintakokeessa ja jääden kilvan paikasta 0,8 pisteen päähän.

Kysymys: Mikä on mielestäsi koirasi paras ominaisuus?

Vastaus: Jopen paras ominaisuus on ehdottomasti ajokyky ja nimenomaan esteissä ajokyky.

Kysymys: Onko koiraasi jo käytetty jalostukseen ja jos on, niin mitä näyttöjä on tähän mennessä tullut?

Vastaus: Jopesta on tähän mennessä kuusi pentuetta, joilla ei ole vielä mainittavia saavutuksia. Olisin toivonut sille hyviä käyttövalionarttuja, jolloin olisi nähnyt sen todellisen jalostusarvon.

Kysymys: Mitä mielestäsi hyvä koekoira tarvitsee (mikä ominaisuus) pärjätäkseen ajokokeissa?

Vastaus: Mielestäni hyvän koekoiran tulisi olla hyvänokkainen, sopivan (herkkä) ja luonteeltaan rauhallinen niin silloin sillä on mahdollisuudet pärjätä missä tahansa kokeissa.

Kysymys: Kerro jotakin piirinkarsinnoista, piirinmestaruuskisoista, lohkosta, KILVASTA. (JOKAISESTA JOTAKIN?)

Vastaus: Piirin karsinnoissa koira toimi kykyjään vastaavasti ja tasaisesti hyvässä maastossa.

Piirinmestaruuskisassa lauantai aamuna tilanne oli hankala, kun hirvimiehet sotkivat autoineen ajoa ja jänis ei suostunut oikein kulkemaan muualla kuin tiellä. Etelä-lohkon valinnoissa satoi lauantaiaamuna 10-15 sm lunta ja maastossa ei ollut kuin peuran jälkiä. Koira haki tosi etäältä jäniksen ja se tavattiin ajamasta. Silloinkin kuultiin ajoa vain muutama minuutti ja se loppui kuulumasta. Kun päästiin paikan päälle niin nähtiin ajojäljistä, että koira on ajanut jo pitemmän aikaa, mutta maastossa oli tosi karmeita mäkiä ja me ei kuultu näinollen ajoa. Kun pääsimme ajon keskelle niin se ajoi tosi varmasti lopun täyteen ja näimme useita kertoja jänistä. Sunnuntaina pääsimme hyvään maastoon ja koira ajoi kauden hienoimman täyden ajon. Silloinkin näimme jänistä vähän väliä ja tuomarit ja maasto-oppaat olivat aivan haltioissaan koiran ajosuorituksesta. Silloin kävi mielessä, että näinköhän huono tuuri vainoaa vieläkin ja jää kilvan paikka saavuttamatta lauantain huonon maaston takia. Hyvinhän siinä lopulta kävi ja päästiin kilpaan. Kilvassa koira joutui todella ajamaan kykyjensä äärirajoilla. Lauantai aamuerässä oli pakkaskuurainen keli ja jänis ei suostunut lähtemään liikenteeseen kuin aivan koiran nokan edestä, vaikka Joppe sitä vähän herättelikin. Ajossakaan se ei suostunut kulkemaan kuin pienet pätkät metsässä ja koira joutui ajamaan erästä suurimman osan tiellä. Toisessa erässä aurinko kuivatti kuuran ja koiralta hävisi yöjälki . Pitkän hakuerän loppupuolella pakkanen kiristyi uudelleen ja paketoi loputkin hajut ja erä jäi tyhjäksi. Sunnuntaina haku kesti aika pitkään ja sitten ajossa koira joutui ajamaan todella vaikeissa esteissä teillä ja mullospellolla ja turvesuolla, joissa sillä oli useita perslähtöjä. Tuomarityöskentely oli kilvassa vähän epätasaista.

Kysymys: Jos ajokokeita pitäisi kehittää johonkin suuntaan, niin mikä se olisi?

Vastaus: Ajokokeita pitäisi saada kehitettyä harrastajia kiinnostavammaksi tapahtumaksi, mutta miten, se ei ole helppoa ja ei minullakaan ole siihen esittää keinoa. Ajokoesääntöjä pitäisi kyllä muuttaa enemmän koiran ominaisuuksista kertovaan suuntaan.

Kysymys: Olet myös kasvattaja. Miten kasvattisi ovat pärjänneet ajokokeissa sekä näyttelyissä?

Vastaus: Kasvattini on saavuttaneet Kaksoisvalion , Kansainvälisen Muotovalion ja Käyttövalion arvon, jotka ovat olleet minun omistuksessani. Ongelmana on ollut, että pennut ovat menneet melkein kaikki metsästyskäyttöön ja niistä ei ole tullut todelliset kyvyt tietoon ja näkyviin . Esimerkiksi , jos Joppekaan ei yhteensattumien summana olisi tullut minulle , niin se olisi jäänyt vain puheiden varaan. Siinäkin pentueessa on ollut omistajien kertoman mukaan useita todella hyviä koiria.

Kysymys: Mitä asiaa pidät kasvattajana tärkeänä? Mihin kasvattajana panostat?

Vastaus: Kasvatuksessani pidän tärkeänä, että koirilla säilyisi hyvä metsästysinto ja että koirilla olisi hyvä rakenne ja haukku.

Kysymys: Onko tulossa pentueita ja jos on, niin mistä yhdistelmistä?

Vastaus: Minulla on tällä hetkellä 1.4. syntynyt pentue, jossa on 5 urosta ja 1 narttu. isä: KVA Ajoilon Nero . Tullut 5 koekäynnillä käyttövalioksi. emä Kalliolan Essi, joka on Jopen jälkeläinen ja kolmannessa polvessa oma kasvatti.

Alapalkki
 
www.kaakkoissuomenajokoirakerho.com
Kaakon Nettipalvelu